JAAKKO: Minulla on pieni lahja sinulle, vaikka en tiedä, onko se itseltäni vai isännältä.
LIINA: Aksel Somerolta. Mikä? Olen jotakuinkin utelias?
JAAKKO: Sano ensin, rakastatko minua?
EEDIT: Mutta jos se on Somerolta, pitääkö minun häntä rakastaa?
JAAKKO: Veitikka!
EEDIT: Näytähän lahja.
JAAKKO: En, ennenkuin sanot sen. On niin pitkä aika siitä, kun olen joutanut sitä kysymään.
EEDIT: Siinäpä se. Sinulla ei ole ollut aikaa kysyä edes sitä, mikä on tärkeintä.
JAAKKO: Koska tiedän sen kysymättäkin.
EEDIT: Älä ole siitä niin varma. Katso, Liina, miten hän on lapsellinen.