EEDIT: Se on elämää!
JAAKKO (peräytyen): Tarkoitan se on leikkiä vain, eihän se tosielämästä mitään tiedä.
EEDIT: Tietysti tietää, rahalla kun ostetaan koko elämä.
JAAKKO: Ei, lapsi, sillä ei saada mitään (katsoo kelloaan) — kas kun kiire tuli — ei, ei sillä saa mitään, näyttää vain siltä. Kiitos kahvista (nousee ylös). Hyvästi, Liina, pistäydyn täällä asioiltani tultuani vielä, jos ehdin.
LIINA: Hyvästi.
EEDIT: Hyvästi. (Jaakon ovessa poistuessa.) Saa, kaikkea sillä saa rahalla, kaikkea!
JAAKKO: Ei rakkautta!
EEDIT: Saa, saa.
Jaakko menee.
LIINA: Aina hänellä on kiirettä.