*Lihaa*, tuoretta, suolattua tai savustettua, voit kyllä joskus hankkia itsellesi.
*Silli* ja *suolattu silakka* antaa ruokahalua, kun on kauan tehnyt työtä sisällä.
*Perunoita* olet tottunut syömään jo lapsuudesta asti. Niistä voit laittaa perunapuuroa, muhennusta, voit keittää ne kokonaisina tahi paistaa tuhassa.
Isä laittaa sinulle vähän pienemmän, mutta muuten samanlaisen heinälaatikon kuin täällä kotonakin on. Sitä paitsi täytyy sinun hankkia tulikivi, jonka panet kamarisi uuniin. Kun talvella lämmität uunia, tulee tulikivi tulikuumaksi. Silloin panet läkkilaatikkoon perunakeittoa tahi manna- tai tattaripuuroa, jonka sitä ennen olet kiehauttanut, suljet pellit ja menet työhösi. Kun tulet kotiin, on ruoka valmista, sillä tulikivi pysyy lämpimänä monta tuntia.
Jos tahdot keittää heinälaatikossa, niin keität ensin veden tai maidon ja ryynit kamarisi uunissa tahi, jos leipurinväki sallii, niin keität heidän hellallaan. Kun puuro tai velli kiivaasti kiehuu, pistät padan heinälaatikkoon. Mutta padan päälle täytyy panna tiukasti sopiva kansi ja tämän päälle täytyy vielä asettaa heinätyyny. Laatikon kansi suljetaan säpillä. Ja sitten voit mennä työhösi. Ruoka ei pala pohjaan, sitä ei tarvitse hämmentää, siihen ei tarvitse lisätä mitään. Se on valmista, kun tulet kotiin,"
"Mitähän Leena sanoo!" huudahti Miina hämmästyneenä.
"Voit myöskin laittaa lihamuhennusta", jatkoi rouva, "mutta liha täytyy leikata pieniksi palasiksi. Perunat kuoritaan, leikataan palasiksi, pannaan pataan samalla kuin lihapalat, vesi, suola ja vähän vehnäjauhoja. Kun muhennus hyvästi kiehuu, nostat sen tulelta, pistät heinälaatikkoon ja annat sen hautua siellä, kunnes tulet kotiin. Jos olet keittänyt maitoruokaa, voit ensin syödä suolaista lihaa tai kalaa ja leipää; jos olet laittanut lihamuhennusta, saatat juoda kaljaa tai maitoa päälle.
Jos kerran tai kahdesti päivässä syö keittoruokaa, saattaa hyvästi tyytyä maitoon ja leipään tai kahviin ja leipään aamulla.
Tämä olkoon sanottu ruuasta.
*Tärkeä asia on raitis ilma.* Ne, jotka tekevät työtä tehtaassa tahi muuten sisässä, eivät ole niin onnellisessa asemassa kuin maatyöntekijät ja maalaispalvelijat, joiden työ parhaasta päästä tapahtuu raittiissa ilmassa ja on sitä paitsi vaihtelevaa. Siksi on erittäin tärkeätä, että työntekijät järjestävät vapaa-aikansa — — —"