"Aivan oikein, s'oli heidän nimensä", sanoin mä; "olin sen unohtanut. Niin no, fröökynä Mary Jane käski mun sanoa teille, että hän meni sinne kiireimmän kautta — yks heistä on sairaana."
"Kuka sitten?"
"No kas, kuka se nyt olikaan? Joko nyt unhotin taas? S'oli, — s'oli — —"
"Hyvänen aika! Eihän se vain ole Veera?"
"Joo, ikävä kyllä", sanoin mä, "mutta Veera se todellakin on. Nyt muistan kun kuulen nimen."
"No, voi, voi — ja viime viikolla hän viel' oli aivan terve! Mikä nyt on tullut?"
"Hm! He valvovat hänen vuoteellaan kaiket yöt, sanoi fröökynä Mary
Jane; s'on hyvin vaarallista."
"No, mutta Herra hallikkoon! Mikä Herran nimessä häntä vaivaa?"
Minä tuumasin hetkisen jotakin uskottavaa; sitten sanoin:
"Syyhy."