Ma melkein tahdon paeta ja peittää askeleeni,
oi armas, hänen kirkkautensa suuren edestä.
Hän kulkee alla vihertäväin poppelein ja kutsuu
kuin lämmin ja niin viihdyttävä kuiskaus.
Oi armas, tänään matkalle! Ja kahden kulkekaamme
me kiireellisin askelin ja silmin väkevin.
Näes, haaleana, väritönnä saapuu huomisehtoo.
Ja Jumala on kadonnut. Ja me niin väsyneet.
Vaan tänään alla vihertäväin poppelein hän kutsuu
kuin lämmin ja niin viihdyttävä kuiskaus.
IKKUNASSA
Minä istuin ikkunassa ja pilviä katselin. Sysimustat vaunut vieri yli Helsingin kaupungin.
Sysimustat vaunut vieri:
näin tuulten ajavan.
Ja peräistuimella
oli varjo saatanan.
Minä käännyin ikkunasta
pimeään tupaan päin:
pyhän Jumalan enkelin seisovan
ihan edessäni näin.
Sinun silmissäs ikkunan kuva oli aivan valkoinen. Minä istun ikkunassa ja sinua katselen.