REETU (Tyynnyttäen). No, no, älä nyt noin pane pahaksesi! Ell'ei ole totta, mitä puhutaan ja huhuillaan, niin sitä parempi. Vaan jos on, niin tiedät, että on parasta heretä siitä pelistä.
AURA: Minä olen ja elän, niinkuin tahdon, eikä sen kanssa ole kellään ihmisellä tekemistä yhtään mitään!
REETU: Siinä oli jo enemmän kuin liikoja sanottu minunkin kuullen,
Aura. Usein kun tosi pilkkuun osuu, se noin juuri ihmisen mielen
kiihdyksiin saa. Vaan kun sen nyt olen sanonut, niin jääköön siihen.
Yksi olisi toivomus kuitenkin minulla vielä.
AURA: Ja se on?
REETU: Että jättäisit tänään menon iltamaan, Aura.
AURA: Nyt en minä sinunkaan puheitasi enää viitsi kuulla. Asia oli jo puhuttu ja päätetty, että minä sinne menen ja minä menen. Kuulitko sen? (Viskaa puseronsa jälleen laatikkoon, survaisee sen sisään ja menee nopeasti ulos, paiskaten oven jälkeensä kiinni.)
REETU (Hypähtää vuoteelta istualleen ja katselee kummastellen Auran jälkeen).
Esirippu.
TOINEN NÄYTÖS.
Työväenyhdistyksen talo: perällä näyttämölava, jonka esirippu on vedetty ylös ja jossa istuu soittamassa yhdistyksen soittokunta [soittokunnan puutteessa voipi käyttää yhden tahi parin viulun tahi myöskin hanurin soittajaa]; vasemmalla kolme ikkunaa ja pitkin seinää penkki; oikealla kahden ikkunan keskellä ovi portaikolle ja ikkunain edessä myöskin penkit.