(Tämän äänekkään puhelun johdosta on tanssi alkanut tauota, soittokin päättyy ja uteliaita on ryhmittynyt riitelevien ympärille, joukossa jälleen poliisi ja Laina.)
VILPPU (Lainalle). Parhaaksi tulit, Laina, kuulemaan: tuossa Manu jo Auraakin niin oman pillinsä mukaan tanssittaa, etteivät muut enää lähellekään tulla saa.
LAINA (Luo Manuun kysyvän katseen). Vai niin! (Sitte pilkallisesti
Auraan päin naurahtaen.) Ha-ha-ha!
MANU: Pysy loitolla, Vilppu!
POLIISI: (Rauhoittavasti.) Joko taaskin — hyvät miehet?!
AURA (Joka Lainan naurusta on vihasta punaiseksi sävähtänyt, karkaa ylös). Mitäs Lainalla siinä asiassa on tekemistä? Minua tanssittaa vain se, jonka kanssa itse tanssia tahdon.
LAINA: Siinä sen selityksen kuulimme: Manu se Auran pillin mukaan tanssiikin!
(Yleinen naurunrähäkkä.)
MANU: Älä viitsi, Laina, pitoja pilata, kun ei sulla ole syytä vähääkään.
LAINA: Pitäisin minä toki mieheni kunniasta paremman huolen, jos kerran naimisissa olisin.