TUTTU: Äidille ja Illalle teemme siis vuoteet tänne.
TORSTI: Tuohon leposohvalle ja lattialle.
SAIMA: No, miks'ei?!
ILTA: Minä kyllä makaan lattialla.
FEEDI: Mutta — ei. Ei se sovi. Ei se sovi sittenkään… siinä tapauksessa, Laila…
LAILA (Hoksaten tarkoituksen): Niin, niin. Se on totta. Ei se sovi.
FEEDI: Jos tämä ovi pannaan lukkoon, niin enhän minä pääse tätä tietä yöllä ulos, jos tarvitsen. Ja minun pitää päästä. Ikkunasta en voi kavuta.
LAILA: Me siis vaihdamme, eikö niin?
TUTTU: Sehän sopii paremmin: äiti ja Ilta nukkuvat siis meidän sängyissämme?
SAIMA ja ILTA (Nyökäyttävät hyväksyvästi päätään.)