ILTA: Vaikka!
SAIMA: Eihän nyt toki niin hullusti vielä liene!
TUTTU: Mitä sinä nyt tuollaisia puhut, Torsti!
TORSTI: Ei sitä tiedä, kuinka vielä voi käydä. Minä ainakaan en mistään takaa. Lihaa täällä ei saa rahallakaan. Eikä kalan häntääkään ole nähty moneen päivään.
ILTA: Vaikka ihan järven rannalla asutte!
SAIMA: Mitäs te, raukat, sitte täällä olette syöneet?
TUTTU: Onhan meillä munia, voita ja maitoa ollut!
TORSTI: Kummakos sitte, että me, Tuttu ja minä, näin laihoja olemmekin?
Emmekös ole, hä? Emmekös ole kuin toistemme henkäyksiä vain?
TUTTU: Älä nyt viitsi laskea leikkiä, Torsti. Vielä pelästytät mamman ja Illankin.
ILTA: Kyllä se on totta, että olette vähän laihtuneet, kun teitä oikein katselen.