TORSTI: Toden perään — ihan kuin hiiden myllynkiveä jauhaa!
SAIMA: Huh! Kovinpa tämä jo tuntuukin! Kukas nyt ottaa hieroakseen?
TORSTI: Minä kyllä ottaisin, mutta pelkään, että taikina katoaisi vatsaani ennenkuin siitä on kakkujakaan syntynyt.
ILTA: Minähän äsken jo tarjouduin. Antakaa tänne!
TUTTU: Minä otan taas! (Ottaa vadin Saimalta.) Mutta kuulkaa te, Ilta ja Torsti, menkää järvelle ja soutakaa uistinta! Ehkä näin illan suussa joku hauki tarttuisikin siihen!
ILTA: Ai, mennään, mennään, Torsti!
TORSTI: Ai, mennään, mennään sitte!
SAIMA: Menkää todellakin, niin teette puolestanne vähän hyötyä tekin!
TUTTU: Ja mamma tulee leipomaan vehnästä kanssani?
SAIMA: Tietysti. Mennään. Tule! Hyvästi siksi, lapset! (Menee oikealle.)