ESA. Toverit! Minä pyydän, että nyt ei laulettaisi. Se voisi häiritä neuvotteluamme. Koetetaan pysyä niin tyyninä, kuin suinkin.
TYÖLÄISET. Hyvä, hyvä, hyvä!!
ÄÄNIÄ JOUKOSTA. Ei lauleta sitte.
SULO (palaa kuistikolle). Isännöitsijä pyytää lähetystön tulemaan puheilleen.
ESA (ja hänen mukanaan viisi miestä menee sisään).
SULO (seuraa heitä).
(Työläiset alkavat ensin hiljaa, vaan sitte yhä äänekkäämmin puhella keskenään. Lauseista ei kuitenkaan saa täyttä selkoa. Vähän ajan kuluttua ilmestyy EETU pensaikon välistä ja tunkeutuu joukon keskitse rakennuksen seinäviereen kuistikon portaiden taakse, ajoittain näkyen, ajoittain painuen joukon peittoon).
ÄÄNIÄ JOUKOSTA. Kauanpa nuo viipyvät.
TOINEN ÄÄNI. Eipä taideta suostua vaatimuksiimme. (Edelleen sekavaa, äänekästä puhelua).
ESA (ja lähetystön muut miehet palaavat kuistikolle). Toverit! (Kaikki vaikenevat). Meidän on lähdettävä uudelleen talolle neuvottelemaan. Meidän vaatimuksiimme isännöitsijä, kuten hän sanoi, johtokunnan määräysten mukaan, ei suostunut. (Lähetystö astuu alas pihaan. Kuuluu pitkä vihellys jostakin joukon takaa. Muuan huutaa "alas", toinen "ulos" ja kohta yhtyy koko lauma huutamaan: "isännöitsijä, ulos!")