EETU. Onkos sekin oikein?
CEDERVALL. Ehdottomasti. Se on jokaisen pyhä velvollisuus. Minäkin olen vakuutettu että on suurin vääryys mennä kutsuntaan. Ja siksi minä kiellän sinua sinne menemästä. Tarjoanpa sinulle rahaa, ettet menisi. Tarjoanpa rahaa, että muitakin estäisit menemästä. Oletko valmis rupeamaan agitaattoriksi? Suostutko, vai?
EETU (harvakseen, epäröiden). Kyllä minä en tiedä, mitä olisi tehtävä.
CEDERVALL. Siinä tapauksessa ei auta muu, kuin uudelleen sanoa, että jos menet kutsuntaan, joudut tehtaalta pois. Ja sanani pitävät paikkansa.
EETU. Siis on noustava hallitusta vastaan?
CEDERVALL. Isänmaata pelastamaan!
EETU. Vaikkako noinkin? (Ojentaa kätensä, ikäänkuin ampuisi revolverilla). Niinkuin yksi jo teki?
CEDERVALL. Semmoisen sankarin palkitsee isänmaa. — Oletko selvillä nyt?
EETU (päätään pyöritellen). Hämärää, hämärää sittenkin. Suo siellä, vetelä täällä.
AINI (tulee perältä).