JULJAANA (itsekseen). Voi sitä asiaa taaskin! (Menee ulos).
EETU. Oletko siis jo varmaan päättänyt, Esa?
ESA. Vielähäntä kysyt. Pysyä poissa, se on ainoa oikea ja muuten paraskin meille. Sillä saatpa nähdä, kuinka niiden käy, jotka menevät. Ja niihin en kuulu minä.
EETU. Väkivaltaa tietysti tarkoitat että ruvetaan niitä kohtaan harjoittamaan? — Ja ehkä vielä enemmän kuin tähän asti?
ESA. Tietysti. Väkivalta väkivaltaa vastaan! Kuulehan: tämmöisiä on lappuja yöllä naulattu telehvoonipatsaisin pitkin teitä. (Lukee). "Kansalaiset! Se laki, jonka nojalla nykyinen asevelvollisuuskutsunta toimitetaan, aijotaan saada väkivallalla maamme sotilaslaiksi. — Mutta jokainen kunnon kansalainen tehköön kaiken voitavansa, että kutsutut nuorukaiset eivät alistu sitä noudattamaan, vaan pysyvät kutsunnasta pois." Kuulitkos?
EETU. Kuulin.
ESA. Ja sen tautta minäkin kunnon kansalaisena teen nyt kaiken voitavani, ettet sinäkään menisi. Jäät siis pois? Eikö niin? Kyllä se on parasta omankin etusi kannalta, muista se! Oman rauhasikin vuoksi.
EETU. Omanko etusi kannalta sinä sitte asiaa etupäässä katseletkin?
ESA. Sanoinhan ensin, että se on ainoa oikea. — Mutta niinkuin sinä mukakin et asiaa oman etusi kannalta katseleisi. Kyllä se tiedetään. Etpä sinäkään taida olla muita parempi.
EETU. Jospa tuo ainoa oikea lienee oikein sekään, kun antaa väkivallalla hävittää kaikki mitä meillä on. Johan ne ovat vieneet, vastarinnan tähden, kaartin, rakuunat ja muut ja samaten vienevät loputkin.