Elvi. On. Ei hän koskaan siihen saakka valittanut. Ell'ei nyt se Mikon siirto…?
Liisi. Niin — se. Mutta eihän nyt sen yksistään pitäisi…
Elvi. Ei suinkaan. Eihän sitä luulisi. Tapahtuuhan sitä… Mutta eihän sitä nykyaikaan tiedä… noitten ihmisten kanssa.
Liisi. Noitten? Niin, sehän on totta. Eikös Mikko siellä asu kahden kesken sen kauniin tyttärensä, Hiljan kanssa?
Elvi. Niin hän kuuluu… (Vaipuu äkkiä mietteisiin.)
Liisi. Sitte ehkä… Kuule, Elvi! Oletko sinä nähnyt sen Hiljan?
Elvi. En, en kertaakaan.
Liisi. Hän on todellakin suloinen. Eikös Hemmo ole koskaan puhunutkaan sinulle hänestä?
Elvi. Ei… Ehkä — sivumennen — joskus.
Liisi. Varmaan ei ole tahtonut. Tyttöraukalle kuuluu siellä tapahtuneen vahinko.