(Taaskin narahtaa eteisen ulko-ovi).
ROUVA RAUNIO (Hypähtää jälleen pelästyneenä istualtaan). Kuulitteko?
Taas.
LAGER (Katsahtaa kerran taaksensa). Kyllä. Kuulin. Vaan miksi te pelkäätte? Onko se mikään rikos, että istutte ja puhelette kanssani?
ROUVA RAUNIO (Istuu jälleen). Ei. Vaan kuitenkin oikein kuulen, kuinka sydämmeni sykkii. Tahtoisin ainakin kutsua Ellan tänne.
LAOER. Äitinsä turvaksi! Ha-ha! Ja tehän loukkaatte sillä minua, ett'ette uskalla istua minun seurassani, ikäänkuin minä mikä pahantekijä olisin.
ROUVA RAUNIO. Pahantekijäkö? Ei, ei…
LAGER. Mutta todellakin! Ehkä olenkin pahantekijä? Mistä sen tietää?
Pahehan käypi aina sukkajalassa, niinkuin sanotaan.
ROUVA RAUNIO. Hyi! Miksi puhutte niin kamalasti?
LAGER. Pelkäättekö te?
ROUVA RAUNIO. Pelkään.