AAPO. Eihän sitä kukaan olisi voinut nähdä, mitä siinä säkissä oli. Vaan kyllä minusta näytti ihan kuin olisi jokin niinkuin vinkunutkin hänen ohi kulkiessaan, vaikka kuuleehan sitä yöllä jos mitäkin ääniä. Että sillä oli porsas säkissä, siitä en mene kahta sormea Raamatun päälle panemaan, vaan kyllä siitä, että se oli Samuli ja että sillä oli säkki selässä.
JEREMIAS. Ka, näkeehän sen jo tästäkin selvään, että se Samuli…
TUOMARI. Suu kiinne sine! (Aapolle.) No, mite sine vielä tiede?
AAPO. Muuta en tiedä mitikään, herra herassyötinki.
TUOMARI. Astu ulos sitte! (Siltavoudille.) Mändylin kallar in
Kaisa Ripuli!
SILTAVOUTI. Ri… Ripuli? Ja-ha. (Menee eteiseen.)
AAPO. Tuota, kyllä min' oisin kuitenkin nöyrimmästi pyytänyt vähän jalkavaivoja, kun tänne käräjäpaikkaan on niin pitkä matka ja kengät kuluu ja työaikakin hukkaan menee…
TUOMARI (merkitsee paperille). Hyve, hyve! Astu ulos!
AAPO (menee vitkalleen).
KAISA (tulee siltavoutiin seuraamana).