Tuomari, lautamiehet ja siltavouti.
Lautamiehiä (istuu sohvassa, hyvin ahtaasti, niin monta kuin sopii, muut tuoleilla pitkin peräseinää).
Siltavouti (vanhanpuoleinen, pitkä ja laiha, puolikuuro mies, jonka toinen silmä on sokea ja kiiltävä kuin tinanappi, seisoo eteisen oven suussa).
TUOMARI (nuori hovioikeuden auskultantti, joka puhuu huonosti suomea, ruotsinvoittoisesti, istuu kiikkutuolissa, haukottaa, pyyhkäisee kädellä kasvojensa yli ja katsahtaa pöydällä edessään olevaan asialuetteloon).
Jeremias Joonaanpoika Pönttönen, Humalamäen kyleste, vastaan Samuli
Huilua, samasta kyleste — edesvastauksesta. — Mändylin kallar in!
SILTAVOUTI (toinen käsi korvan takana). Ku… ku… kuinka se oli, herassyötinki? Vörlåt!
TUOMARI (kovaan). Jeremias Pönttönen och Samuli Huilu.
SILTAVOUTI. Ja-ha, ja-ha. (Aukaisee eteisen oven ja huutaa ulos, seisoen kynnyksellä hajareisin): Humalamäen Jeremias!… Ja Samuli Huilu!… (viittaa kädellään) Jeremias!… Samuli!!… Joutuun sisään!!!
Jeremias ja Samuli (tulevat kumartaen sisään ja jäävät ihan oven suuhun seisomaan).
(Serahviina näkyy näiden muassa myöskin tahtovan tunkeutua sisään, mutta Siltavouti sysää hänet takaisin, sanoen: "ei saa tupata" ja vetää oven kiinni.)