WILLE. Anna minun olla. Nuohan ne meidän päällemme—.
KALLE. Hyvä herra, laskekaa hänet!
RAHIKKA. (Katsoo tutkivasti Kallea.) Missä olen tuon pojan nähnyt! Kuka sinä olet?
KALLE. Minä olen Kalle, Selman veli.
RAHIKKA. Niin, niin.
KALLE. Olettehan te Selman sulhanen?
RAHIKKA. Olen.
KALLE. (Katsoo epäilevästi Rahikkaa.) Herra, saisinko minä sanoa teille jotakin.
RAHIKKA. Sano vaan.
KALLE. (Pienen tuumailun jälkeen.) Vaikka minä olen niin paha, pidän minä kuitenkin suuresti, niin suuresti sisarestani. Hän on niin hyvä, niin herttainen. Minulla on niin hirveän ikävä häntä.——Ettehän te tee pahaa hänelle. Olettehan te hyvä häntä kohtaan. Teidän pitää olla hyvä.