KOLMAS. Kyllä minä annan—tietysti noin sivumennen vaan mutta niin, että se tuntuu.
ENSIMMÄINEN. Hihhihhii.
(Rupattavat ja naureskelevat aina joutoaikoina.)
II:n KOHTAUS.
(Kalle ja Wille tulevat.)
KALLE. (Kori käsivarrella.) Mitäs sille tekee. Äiti on aina täällä aamusta varhain, isä ja minä vaan kotona.
WILLE. Keittäköön isäsi.
KALLE. Hänen nyt minä kahvia antaisin keittää. No ja eihän siinä niin paljo vaivaa olisi, kun ei tänne kantaa tarvitsisi.
WILLE. Tuoss' on omenia.
KALLE. Katso sinä Wille joudut kiinni vielä.