Edelliset, paitsi Aili.
KARHI.
Aili neiti näkyy niin vastenmielisesti luopuneen keskusteluamme kuulemasta.
HARTIN.
Minä en tahdo hänen lapsellista mieltään häiritä millään oudoilla asioilla. — Se on minun kasvatustapani. Pysyköön hän viattomassa tietämättömyydessään, niin kauan kuin se on mahdollista. — Niin! Minä pyytäisin selitystä äsköiseen kummalliseen väitteeseenne. Tulisiko meidän äitien puhua suoraan tyttärillemme mitä epäsiveellisimmistä asioista, vai mitä tarkoitatte?
KARHI.
Juuri äidin velvollisuus on selittää ne perin pohjin tyttärilleen, vieläpä pojilleenkin.
HARTIN.
Kuinka luulette te luonnollisen häveliäisyyden sitä sallivan?