(Se, jonka kohdalle sana »mäne» tulee, pääsee arvanlyönnistä pois, kunnes kahdesta viimeisestä toinen jää ajelijaksi).
Liisa. (Sillä välin). Nyt, tytöt, työnne pois! Jo on aika käydä leikkimään.
Mari. Mitä vielä. Sitä vartenko luulette minun antaneen luvan täällä pitää illanistujaisia, että heti illan suussa mellastamaan rupeaisitte?
Matti. Mutta jos Roponen pian tulee kotiin, niin emme saa leikkiä laisinkaan.
Andrei. Ei hän kotiin tule ennenkuin puoliyön aikaan. Antaa tyttöjen vielä ommella. (Pojat juoksevat ulos).
Matti. Niin, no ommelkoot sitten. Mutta näin ei tässä istumaan ruveta. Laulakaa, tytöt!
Liisa. Kellä tässä on aikaa laulamaan?
Matti. Sinulla justiin! No, aiota pian tahi … tahdotko pamppua? (Ottaa pyyheliinan kaapin kulmasta ja rupeaa sitä punomaan).
Liisa. Sinä olet aina sen pamppusi kanssa. No, mitä minä laulan?
Matti. Laula mitä tahansa, kunhan vaan alkaa kuulua.