Juvakka. Kyllä se on totta, sekin! Mutta—minnekkä muualle voimme hänet piiloittaa?
Roponen. Kyllähän hänet yhdeksi yöksi ainakin tänne meidän aittaan peittoon saamme. Kunhan Juhana saa ensin pois kellaristakin.—Mutta ole kumminkin varovainen; muista sananlasku: »kerran tee, kahdesti katso!» Andrei voipi mennä kanssasi, niin voit olla varma——mutta mikä sitä Andreita tänään vaivaa? Olethan totinen kuin…
Juhana. Aapiskukko; mutta hänellä onkin kosintapuuhat mielessä.
Roponen. Mitä sanot?
Juhana. Hän aikoo pyrkiä meille kotivävyksi.
Andrei. Vaiti, sinä!
Roponen. Mi… mitä tämä merkitsee? Siitäkö sinä äsken aioitkin minulle puhua?
Andrei. Jos sinä rupeat minua samalla tapaa pilkkaamaan kuin poikasi, siitä en enempää pidä lukua, vaan tahdon puhua suuni puhtaaksi, koska kerran asia näin pitkälle on mennyt.
Audotja. (Tulee ovesta sisään ja käypi oven suuhun jakkaralle istumaan).
Juhana. Kuulkaa nyt mitä hän aikoo puhua! Tietäkää, ett'ei se ole »lörpön, lörpön veräjäst' pelloll'».