1:NEN KOHTAUS.
*Joukko talonpoikia._*
Roponen. Mitähän asiata luulette, ukot, hänellä olevan?
Kipuna. Olkoon mitä tahansa, se vaan muistakaa, miehet, että kun Roponen kerran mitä sanoo, siihen me muut yhdymme.
Juvakka. Tietysti.
Huttunen. Jos hän nimittäin vastaa viisaasti.
Roponen. Kuulkaa, naapurit, minua! Tuo rautaovi muistuttaa teitä siitä, kuinka on meneteltävä. Joll'emme käy ankarasti häntä vastustamaan, istuu pian joka toinen meistä lukon takana. Yksimielisinä voimme hänen vääryyksiään vastustaa, sen sijaan kuin se yksityiselle on mahdotonta. Minä arvaan, mitä varten hän on meidät tänne kutsunut. Pietarista tulleitten tietojen mukaan on jo päätetty päästää kaikki talonpojat vapaiksi. Nyt ovat talonpoikain haltiat suostuneet antamaan kaikkialta meidän nimessämme anomuksia hallitsijalle, ett'emme me muka tahdo laisinkaan vapaiksi tulla.
Muutamat talonpojat. Onko se mahdollista?
Roponen Aivan varma on, että hän nyt viekkaudella tahtoo saada meitä allekirjoittamaan nimemme. Muistakaa, että jos sen teemme, syöksemme itsemme ja lapsemme ikuiseen auttamattomaan turmioon.
Kipuna. Ijankaikkiseen turmioon.