*Juhana, Vouti, Huttunen.*
Juhana. (Nauraen). Sepä kävi mainiosti! Äijä piti asiaa täytenä totena. Kun se Liisa vaan pääsisi pian takaisin! Ennenkuin Wasjka sieltä palaa, on Matti jo vapaa.
Vouti. (Tulee vasemmalta). Sotamies hoi!
Juhana. Mitä käskette, teidän————
Vouti. (Tarkastaa ovea). Samalla kun vartioit kellaria, katso myöskin, ettei kukaan pääse taloon pujahtamaan. Ymmärrätkö?
Juhana. Ymmärrän! (Itsekseen). Hitto vie, kuinka säikähdin——— (Huttunen tulee).
Vouti. Kuka siellä?
Huttunen. (Tulee läähättäen oikealta). Minä se vaan olen, Ivan Petrovitsch!
Vouti. Sinäkö se olet; mitä on asiata?
Huttunen. Minä … minä tuokki, tuokkiroisiani! Mitä mä kävinkään sanomaan?