Huttunen. Sillä?
Vouti. Sinullahan on kaksi poikaa?
Huttunen. Niin on!
Vouti. Herra on päättänyt ottaa niistä toisen sotamieheksi.
Huttunen. (Säikähtäen). Todellako? Voi, voi minun päiviäni! Mitä minä polonen vaan käyn tekemään! Mutta ettekö te voisi poikaani pelastaa?
Vouti. Vaikeata se lienee!
Huttunen. (Painaa toisen setelin voudin kouraan). Minä pyydän, koettakaa!
Vouti. Parastani tahdon koettaa. Kyllähän minä tiedän, että sinä olet kelpo ukko.
Huttunen. No, Herran haltuun, Ivan Petrovitsch! (Menee).
Vouti. Niin tekäläisiä nenästä vedetään. (Menee).