Produced by Tapio Riikonen
ILOLAULU JESUKSESTA
Runoili
Mattias Salamnius
Alkuperäisen painoksen mukaan ojennettu sekä alkupuheella varustettu.
Porvoossa 1886,
Werner Söderström, kustantaja.
G. L. Söderströmin kirjapainossa.
SISÄLLYS:
Esipuhe
I. Jesuksen syntymisestä
II. Jesuksen syntymisen ilmoittamisesta paimenille
III. Tietäjät idästä etsivät Jesusta ja häntä palvelevat
IV. Herodeksen tyranniudesta Jesusta ja viattomia lapsia vastaan
V. Jesuksen opetuksesta ja tunnustähdistä
VI. Pääsiäisjuhlasta ja sen säätämisestä, Egyptin orjuudesta
VII. Jesuksen valmistuksesta piinahansa, pääsiäislampaan syömisestä
VIII. Jesuksen kärsimisestä kryytimaassa
IX. Jesuksen kiinniottamisesta
X. Jesuksen kärsimisestä Hannaksen ja Haifaksen tykönä
XI. Juudaksen kelvottomasta katumuksesta ja häpeällisestä
kuolemasta
XII. Jesus viedään hengellisestä oikeudesta maaherran Pontius
Pilatuksen etehen
XIII. Jesus viedään Herodeksen etehen, pilkataan ja pois lähdetetään
XIV. Pilatus tahtoo päästää Jesusta juutalaisten tavan jälkeen
XV. Pilatus antaa ruoskia Jesuksen ja tuomitsee kuolemahan
XVI. Jesuksen matkasta Golgatahan
XVII. Jesuksen ristinnaulitsemisesta ja Pilatuksen
päällekirjoituksesta
XVIII. Jesuksen pilkasta ja ryövärin kääntymisestä
XIX. Auringon pimenemisestä ja Jesuksen kuolemasta
XX. Tunnustähdistä Jesuksen kuoleman jälkeen
XXI. Ryövärein luiden rikkomisesta
XXII. Kristuksen hautaamisesta
XXIII. Haudan vartioista
XXIV. Jesuksen helvettiin alasastumisesta
XXV. Kristuksen ylösnousemisesta kuolluista
XXVI. Vaimoin haudalla käymisestä
XXVII. Jesuksen ilmestyksistä jälkeen hänen ylösnousemisensa
XXVIII. Jesuksen ylösastumisesta taivaasen
Päätös.
ESIPUHE.
Mattias Salamnius on epäilemättä etevin suomenkielinen runoilia Ruotsin vallan aikana. Hänen runoteoksensa Ilolaulu Jesuksesta, joka ensi kerta painettiin Turussa v. 1690 ja jota sittemmin on ilmestynyt viisitoista painosta, on aina puhtaan kielensä, ja yksinkertaisen, vaan mahtavan esityksensä kautta säilyttävä sijansa Suomen kirjallisuudessa. Sitä valitettavampaa on että sen tekiän elämänvaiheet ovat milt'ei kokonaan tuntemattomat. Stiernman teoksessaan "Aboa litterata" sanoo hänen olleen kappalaisena Pohjanmaalla, ja Daniel Juslenius mainitsee hänet, ristimänimellä Johannes, Kalajoen kappalaiseksi, mutta ei kumpaankaan ilmoitukseen liene luottamista (Juslenius on nähtävästi hänet sekoittanut Johannes Salmenius vanhempaan Kalajoella). Julius Krohn on sentähden, turhaan haettuansa hänen jälkiänsä Turun ja Upsalan ylioppilasluetteloista sekä senaikuisista henkikirjoista Pohjanmaalla ynnä muualta, epätoivossaan lausunut arvelun, ett'ei Mattias Salamniusta ole ollutkaan, vaan että se olisi vaan kirjallinen salanimi. Tämä arvelu ei kuitenkaan ole todennäköinen, ja yksi sen jälkeen ilmi saatu tieto kumoo sen kokonaan.