Hän laahasi heitä mukanaan. Tavattomalla voimalla hän ojentautui, pudisti irti poliisit, jotka riippuivat hänessä kuin metsästyskoirat, sysäsi Weberin syrjään ja kääntyi Mazerouxiin:
"Mazeroux, juoskaa prefektin luo. Pyytäkää häntä soittamaan Valenglaylle… niin, pääministerille. Haluan puhella hänen kanssaan. Sanokaa hänelle kaikki. Pyytäkää prefektiä kertomaan, että se olen minä: mies, joka antoi saksalaisen keisarin tanssia pillinsä mukaan. Nimeni? Sen hän tietää. Tahi jos hän on sen unohtanut, niin prefekti voi sen hänelle sanoa."
Hän vaikeni hetken ja sanoi sitten aivan tyynesti:
"Arsène Lupin! Ilmoittakaa nämä molemmat sanat hänelle ja sanokaa: Arsène Lupin haluaa puhutella pääministeriä erittäin tärkeän asian vuoksi! Järjestäkää, että hän saa tietää sen heti. Menkää, Mazeroux, ja ajakaa sen jälkeen roistoa uudelleen takaa."
Vankilanjohtaja oli avannut nimiluettelon.
"Voitte merkitä nimeni, herra johtaja," sanoi don Luis. "Kirjoittakaa
Arsène Lupin."
Johtaja hymyili ja sanoi:
"Vaikea olisikin muuta kirjoittaa. Vangitsemismääräyksessä on:
'Arsène Lupin, alias Luis Perenna'."
Don Luis säpsähti hiukan näistä sanoista. Hänen vangitsemisensa
Arsène Lupinin nimellä teki hänen asemansa vielä vaarallisemmaksi.
"Vai niin", sanoi hän, "he ovat siis päättäneet…"