"Ensiksi tahtoisin kysyä, tunnetteko te tämän nuoren naisen?"
"Kyllä, herra prefekti. Muutamia vuosia sitten oli Florence meillä puoli vuotta sairaanhoitajattarena. Hän käyttäytyi niin hyvin, että ilomielin otin hänet takaisin neljätoista päivää sitten. Kun olin sanomalehdistä lukenut hänen jutustaan, niin pyysin häntä käyttämään toista nimeä. Meillä oli sairashuoneessa uusi henkilökunta, joten hän saattoi oleskella täällä turvallisesti."
"Mutta koska olette lukeneet sanomalehtiä, niin te kai tunnette syytökset häntä kohtaan?"
"Niillä syytöksillä ei ole mitään merkitystä henkilöille, jotka tuntevat Florencen. Hänellä on jaloin luonne ja herkin omatunto kuin kellään muulla tapaamallani henkilöllä."
Prefekti jatkoi:
"Puhukaamme papereista. Mistä ne tulivat?"
"Eilen, herra prefekti, löysin huoneestani kirjeen, jossa lähettäjä pyysi minua toimittamaan muutamia Florence Levasseuria koskevia papereita."
"Kuinka saattoi kukaan tietää, että hän oli täällä?" keskeytti herra
Desmalions.
"Siitä en tiedä mitään. Kirje ilmoitti vain, että paperit lähetettäisiin Versaillesiin poste restante, minulle osoitettuna, määrättynä päivänä, s.o. tänä aamuna. Minua pyydettiin myöskin olemaan mainitsematta asiasta kenellekään sekä antamaan ne kello kolme tänään Florence Levasseurille käskyllä viedä ne heti poliisiprefektille. Minua pyydettiin myöskin lähettämään eräs kirje komisario Mazerouxille."
"Mazerouxille! Sepä kummallista."