"Tietysti! Prefekti epäilee teitä hiukan huomattuaan petoksen valokuvaan nähden. Herra Weber tulee siis, ehkä noin tunnin kuluttua, apuvoimien kera. Hän oli saanut tietää, että nainen, jolla oli tapana käydä Gaston Sauveraudin luona Neillyssä, oli vaalea, kaunis ja nimeltään Florence. Hän jäi sinne joskus yöksikin."
"Te valehtelette! Te valehtelette!" sähisi Perenna.
Koko hänen vihansa kuohahti jälleen. Hän oli pitänyt silmällä Florencea syystä, jonka tarkoituksesta hänen olisi ollut vaikea tehdä itselleenkään selvää. Ja nyt tahtoi hän taas musertaa tytön ja tällä kertaa täysin tietoisesti. Itse asiassa ei hän enää tiennyt mitä teki.
Eräs sanomalehtipoika meni ohi myyden Paris Midin ylimääräistä numeroa, jossa oli suurin kirjaimin:
Don Luis Perennan hälyttävä selitys.
Rouva Fauville syytön.
Molempien rikoksellisten vangitsemista odotetaan.
"Niin, niin," sanoi hän ääneen, "näytelmä lähestyy loppuaan. Florence saa maksaa velkansa yhteiskunnalle. Se on välttämätöntä."
Talonsa pihalla hän sanoi autonkuljettajalle, joka kiiruhti häntä vastaan:
"Ajakaa auto esiin ja pankaa kone käyntiin. Voin lähteä koska tahansa."