"Ei, hänen kotilääkärinsä, tohtori Pujol, joka on ystäväni ja oli suositellut minua hänelle asianajajaksi, makasi sairaana. Se lääkäri, jonka näin hänen kuolinvuoteensa ääressä, on kai ollut joku lähistössä toimiva lääkäri."
"Minulla on tässä hänen nimensä ja osoitteensa. Tohtori Bellavoine, rue d'Astorgue 14."
"Onko teillä lääkäriluettelo, herra prefekti?" Herra Desmalions aukaisi lääkäriluettelon ja selaili lehtiä. Sitten sanoi hän:
"Ei ole olemassa tohtori Bellavoinea eikä rue d'Astorgue 14:ssä asu lääkäriä."
II LUKU
Kuollut mies
Tätä selitystä seurasi pitkä hiljaisuus. Amerikkalainen lähetystösihteeri ja perulainen attashea olivat seuranneet keskustelua vilkkaalla mielenkiinnolla. Majuri d'Astrignac nyökkäsi hyväksyvin ilmein; hänen käsityksensä mukaan Perenna ei saattanut erehtyä.
Polisiprefekti myönsi:
"Aivan niin, aivan niin… meillä on tässä useita epäilyttäviä asianhaaroja. Nuo ruskeat pilkut, lääkäri… tämä on tapaus, joka on lähemmin tutkittava." Hän kääntyi don Luis Perennaan ja kysyi ikäänkuin vasten tahtoaan: "Teidän mielestänne on siis olemassa joku yhdysside murhan… ja Morningtonin testamentin välillä?"
"Sitä en voi sanoa, herra prefekti. Siinä tapauksessa meidän täytyisi otaksua testamentin sisällön olleen tunnetun. Luuletteko sen olleen kenenkään tiedossa, maître Lepertuis?"