Kaikki olivat vähän aikaa vaiti. Sitten don Luis jatkoi:
"Ystäväni, en vain leikin vuoksi kutsunut teitä valamiehiksi, eikä tuomarinvirkanne siksi ole päättynyt, että tuomioistuin jo näkyy käsitelleen asian loppuun. Se jatkuu, ja oikeuskin istuu vielä. Senvuoksi pyydän teitä avomielisesti vastaamaan: ansaitsisiko Vorski teidän käsityksenne mukaan kuoleman?"
"Kyllä", vakuutti Patrice.
"Ihan epäilemättä", säesti Stéphane.
"Ystäväni", jatkoi don Luis, "teidän vastauksenne eivät ole kyllin juhlalliset. Minä pyydän teitä lausumaan ajatuksenne vakavassa muodossa ja omantuntonne mukaan, aivan kuin seisoisitte rikollisen kasvojen edessä. Toistan: minkä rangaistuksen Vorski olisi ansainnut?"
He kohottivat kätensä ja lausuivat toinen toisensa jälkeen:
"Kuoleman."
Don Luis puhalsi viheltimeensä. Yksi marokkolaisista saapui.
"Kaksi kiikaria, Hadshi!"
Kun kaukoputket oli tuotu, ojensi don Luis ne Stéphanelle ja
Patricelle.