MITIL. Entä mitä ne ovat nuo tuolla pöydällä?
TILTIL. Leivoksia, hedelmiä, kermatorttuja…
MITIL. Minä söin kerran kermatorttuja, kun olin pieni…
TILTIL. Niin minäkin; se on parempaa kuin leipä, mutta sitä saa niin kovin vähän…
MITIL. Nuo näkyvät saavan kuinka paljon tahansa… Niitä on siellä pöytä täynnä. Syövätkö ne niitä?…
TILTIL. Totta kai; mitäs ne niillä muuten tekisivät?
MITIL. Minkähän tähden ne ei syö niitä hetipaikalla?
TILTIL. Kun ei niillä ole nälkä…
MITIL hämmästyksissään. Eikö ole nälkä?… Kuinka ei ole?…
TILTIL. Koska ne saavat syödä, milloin vain tahtovat.