[9] ken hyvän saa ja huonon valitsee jne. Sananlasku kuuluu: »Quien bien tiene y mal escoge, por mal que le venga no se enoje». (Ken valitsee huonon, vaikka omistaa hyvän, älköön panko pahakseen, jos käy huonosti.) Sancho muuttaa sananlaskun jälkipuolen aivan mielettömäksi.
[10] Gonzalo Hernandez (Fernandez) de Córdoba (1443—1515), kuuluisa espanjalainen sotapäällikkö, joka saavutti suuren maineen taisteluissa maureja vastaan sekä Italian-sodassa, missä hänen saamansa voitot takasivat Espanjalle Napolin kuningaskunnan omistuksen.
[11] Diego Garcia de Paredes (1469—1533): suuren kokonsa ja valtavien ruumiinvoimiensa vuoksi suurta kansansuosiota saavuttanut espanjalainen sotaurho.
[12] nainen, josta Viisas puhuu jne. Viisas on tietenkin Salomo, jonka Sananlaskujen 31. luvun 10. värsystä löydetään kysymys: »Kuka löysi kunnon vaimon?» Cervantesin käyttämä sanamuoto viittaa Vulgatan tekstiin (Mulierem fortem quis inveniet?).
[13] Luigi Tansillo (Tansello): aikoinaan — hän eli 1510—1570 — kuuluisa italialainen runoilija. »Pyhän Pietarin kyynelet» oli kääntänyt kastiliankieleen mm. Luis Gálvez de Montalvo, Cervantesin hyvä ystävä.
[14] kertoo tehneen sen maljakokeen jne. Maljakokeesta kertovat vanhat kansantarinat, ja Ariosto on käyttänyt aihetta »Raivoisassa Rolandissaan». Eräs ritari (ei mikään »yksinkertainen tohtori»,[15] kuten Cervantes sanoo), jonka linnaan, Mantuan seuduille, Roland oli yöpynyt, näytti tälle ilta-aterian päätyttyä ihmeellisen maljan, jonka sanoi ilmaisevan aviomiehelle, oliko vaimo uskollinen vai ei: jos oli, niin mies voi maljasta onnekseen juoda, ellei, niin viini valahti hänen rinnoilleen. Roland kieltäytyi kokeeseen rupeamasta, sanoi tietävänsä, että nainen on heikko, ja tahtovansa säilyttää oman luottamuksensa lujana:
»Mia donna e donna, ed ogni donna e molle:
Lasciam star mia credenza come stasse».
[15] »Yksinkertainen tohtori», joka tosin ei joutunut tekemisiin taikamaljan kanssa, esiintyy myös Arioston runoelmassa ja edustaa hänkin mieletöntä uteliaisuutta, joten on hyvin ymmärrettävää, että Cervantes sekoitti yhteen nämä kaksi eri kertomusta.
[16] Danaë: Kuningas Akrision ainoa tytär, jonka hänen isänsä sulki torniin siten ehkäistäkseen kaameiden ennustusten vuoksi estettävältä näyttävän suvunjatkumisen. Zeus lankesi kultasateena vanki-neidon helmaan, ja siitä syntyi Perseus.
[17] niiden neljän s:n lisäksi, jotka jne. Tarkoitetaan sanojen sabio (viisas), solo (yhtä ainoata palvovainen), solicito (uuttera, huolellinen palvonnassaan) ja secreto (vaitelias) ilmaisemia hyviä rakastajan-ominaisuuksia. — Tekstissä oleviin lemmen-aakkosiin nähden huomautettakoon, että niiden suomenkieliseen asuun saattaminen tuottaa vaikeutta vasta, kun ehtii ö:hön, jolla alkavia sanoja kielessämme on vähänlaisesti. Olisi ehkä kelvannut »öykkäri», koska se merkitsee mm. pohattaa, mutta mieluummin valitsin sentään »öntyrin», joka tarkoittaa »voimallista henkilöä» (Lönnrotin Lisäwihko s. 210: »stark l. kraftfull person»). X:n poisjättämisen perustelu (»koska se on karhea äänne») tuntuu sitäkin pätevämmältä, jos muistamme, että tällä kirjaimella merkittiin espanjankielessä aikaisemmin äännettä, jonka merkkinä nykyisin on j, siis tuota esim. Don Quijoten nimessä esiintyvää äännettä, jota lausuttaessa sopii ja tulee kurkkua karahduttaa.