RIIKKA. Siunaa ja varjele—Mikkohan se on!
MIKKO. Päivää!
KORTESUO. Päivää, päivää!
RIIKKA. Milloinkas Mikko on palannut kotipuoleen? Kun minä en ole kuullut siitä mitään.
MIKKO. Nythän minä juuri tulen. Pistäännyin sivukulkiessani tervehtimään entistä isäntäväkeäni.
KORTESUO. Siinä teit oikein. Terve, terve! Käy tänne istumaan, eukko tarjoo meille kahvia. Siitä on pitkä aika, kun sinua on nähty näillä tienoilla,
MIKKO. Neljä vuotta. Päivää, Pirkko! Kylläpä sinä olet kasvanut. Vieläkö muistat renki-Mikkoa?
PIRKKO. Muistanhan minä. Sinä sitä opetit minua ensin hevosen selässä ajamaan.
MIKKO. Eipäs ole Pirkko unohtanut.—No, ja mitäs tänne muuta kuuluu?
KORTESUO. Eipä kuulukaan.