JOHANNES. Sinuako hän ujostelisi?
MIKKO. Niin—ketäpäs hän tässä muitakaan?
JOHANNES. Entistä renkiään.
MIKKO (ottaa Anna Liisaa kädestä). Niinpä niin. Entistä renkiään, josta nyt on tullut isäntämiehen veroinen.—Mitä kuuluu?
ANNA LIISA. Ei mitään erinomaista. (Hän tapaa Mikon katseen, vetää kätensä pois.)
KORTESUO. Mutta tuskin sinä, Mikko, tältä seudulta mieleistäsi taloa saat, koska sinulla tuntuu olevan noin suuret vaatimukset.
MIKKO (kääntyy takaisin pöydän luokse). Kukas on sanonut, että minä olen täällä talon ostossa?
KORTESUO. No, niinhän minä luulin ymmärtäneeni.
MIKKO. Ei, minulla on vallan toiset meinat.
RIIKKA. Ehkä on Mikolla naimahommat?