PIRKKO. Ahhah! sanoi akka, kun hautaan laskettiin.
KORTESUO. Täällä sitä tuodaan muonaa huomiseksi.
PIRKKO. Ja vieläpä häiksi asti. Näetkös, Anna Liisa, näin paljon vehnäjauhoja? Syntyy sinun leipoa niistä suuria rinkeliä ja jos mitä.
RIIKKA. Se meidän olisi pitänyt tehdä jo kuuliaisiakin varten. Nyt meni vakaiset rahat leipuriin.
KORTESUO. Luuletkos, että ne vehnäjauhot sitten ilmaiseksi tulevat?— Pitäisi kait näiden riittämän, vai mitä arvelette, miehet? Näiden juomain, tarkoitan? Eipähän sitä nykyaikana enää ryypittäne niinkuin ennen.
RIIKKA. Raittiuskestithän nuo kuuluvat olevan muodissa. Ei tarjota väkijuomia minkäänlaisia.
KORTESUO. Olkoot vaan. Viis' niistä kaikista uusista muodeista. Meillä on ja meillä tarjotaan. Muutamia ryyppyjä ainakin, että vieraat tulevat iloiselle tuulelle. Pikkuinen humala ei se haittaa.
PIRKKO. Isä, saankos minä nyt riisua hevosen ja viedä hakaan?
KORTESUO. Saat.
PIRKKO. Ja saanko ajaa ensin hevosen selässä pikkusen maantiellä?