»En, en. Voi, kun menisivät jo pois.»
Ovelle koputettiin.
»Päästäkää sisään», kuului Betyn ääni ulkopuolelta. »Ooho! Joko te olette täydessä asussa?»
Hän toi kahvin pöydälle ja tytöt istuivat ympärille juomaan.
»Ollaankos huonolla tuulella, vai?»
»Ei suinkaan.»
Olga iski salavihkaa Hannalle silmää; ei huolinut ruveta kertomaan
Betylle koko asiasta mitään.
Betty oli semmoinen lapsi, ettei hän kumminkaan olisi ymmärtänyt.
»Ehkä menemme tupaan, Hanna.»
»Ah, niin!» juohtui Betylle mieleen. »Siellä näkyi olevan marjankauppias. Saattaisitte juuri ostaa päivälliseksi.»