—Hm! Seitsemäntoista vanhana minä sen jo sain.
—No, ja missä hän nyt on?
—Siellä Kuopiossa, isäpuolensa luona.
—Mitä hullua! Onko sinulla mies?
—On tok'. Ja hyvä mies onkin. Ei tämmöinen räähkä kuin minä. Papinkirjassakaan sillä ei pidä oleman, ei ainoatakaan pilkkua. Ja luonnoltaan niin mainio, ettei mihin panna. Tein niin tai näin, ei pahaa sanaa milloinkaan.
—Vaan etpäs pysy luona kumminkaan.
—En malta. Sitä kun kerran on tottunut maailmaa vaeltamaan.
—Lienet sinä sitä jo kiertänytkin aikanasi.
—No varmaan. Olen käynyt Kajaanit, Mikkelit, Savonlinnat, Joensuut; nyt tuota eksyin tähän pahanpäiväiseen kylään.
—Mikäpäs tätäkään vaivaa? Toimeen tulee niinkuin muuallakin.