Lagander nauroi ja noudatti kehoitusta.
»Ensinkö kuumalla kahvilla, sitten volantin heitolla?»
»Alvan niin.»
»Rouva Karell», alkoi Nymark, »koska tässä puhuttiin kirjallisuudesta, tahtoisin vielä tietää, mitä te pidätte Zolasta?»
»En mitään, sillä minä en tunne häntä.»
»Kuinka? Ettekö tunne? Onko se käsitettävä niin, ett'ette tahdo häntä tuntea?»
»Siihen vastaan vasta sitten, kun näen, minkälainen hän on.»
»Sallitteko minun tuoda teille muutamia hänen teoksistaan?»
»Mielelläni. Mutta jos hän on semmoinen, joksi häntä mainitaan, niin saattaa tapahtua, etten juuri pitkältä lue.»
»Ette malta olla lukematta, jahka ne vaan ovat pöydällänne. Niitä täytyy ihailla, sillä niissä on luontoa alusta loppuun. Ja täydellisyydessään se tuodaan esiin, kaikki luonnon ilmestysmuodot rinnan, yhtä oikeutettuina, yhtä vapaina, yhtä arvollisina. Ei mitään peitetä, eikä mitään salata.»