(Hetkisen äänettömyys.)
ELLI. Voi sentään sitä Eeroa, kuinka kauvan viipyy kotoa poissa.
LEENA. Sanos muuta!
(Taas äänettömyys.)
ELLI. Mihin luulette hänen joutuneen?
LEENA. En ollenkaan voi arvata.
ELLI. Tapasin Ollin tuolla järvellä, mutta ei hänkään mitään tiennyt.
LEENA. Outoa tuo tosiaankin on. Ei ihme, että isäntä on niin harmissaan.
ELLI. Varmaan Eero saa häneltä kovia nuhteita, jahka vaan kotia tulee.
LEENA. Luultavasti hän niitä ansaitseekin.