LAULAJAT (ulkoa). Eläköön Maiju Valtari, eläköön!
MAIJU (kiittää iloisesti ja hämillään). Hanna, mitäs minä nyt sanon?
HANNA (nousee). Eläkööt Suomen ylioppilaat! Tulevaisuutemme turva ja toivo!
MAIJU. Eläkööt Suomen reippaat ylioppilaat! Tulevaisuutemme turva ja toivo! Eläköön rakas isänmaa!
LAULAJAT. Eläköön! (Poistuvat marssia laulaen.)
MAIJU. Kuinka oli hauskaa! Ja kuinka tämä elämä sentään on ihanaa!
Hanna, pysähytetään kellon viisari tuhanneksi vuodeksi!
HANNA. Luuletko että auttaisi?
MAIJU. Eihän se auttaisi, ei. Täytyy antaa ajan vieriä eteenpäin. Kun vaan tietäisin, millä osoittaisin heille kiitollisuuttani.
HANNA. Sillä, että ahkerasti koetat edistyä.
MAIJU. Minä koetan! Tämän hetken muistoksi teen sen pyhän lupauksen, että koko sydämestäni rakastan ja palvelen Suomen taidetta niin kauvan kuin elän ja että—(Pastori tulee sisään.)