PASTORI. Teeskentelee vaan. Herkiä tuosta, Maiju, ei se kumminkaan auta. Sillä nyt minä sinut jo tunnen, sinä kevytmielinen lapsi. Valehtelija, petturi, maailman kunnian pyytäjä! Niin—kunniaa sinä pyysit, häpeän sait—
MAIJU (pyörtyy).
HANNA. Hän kuolee!
JUSSI (tulee). Mitäs täällä tapahtuu?
HANNA. Jussi, Jumalan kiitos! Tule auttamaan, tule!—Viedään hänet tuonne toiseen huoneesen.
JUSSI. Tekö tämän—?
HANNA. Joudu, joudu!
JUSSI. Onko nyt hyvä mielenne? Oletteko tyytyväinen, kun saitte lapsenne hengiltä? (Hanna ja Jussi kantavat Maijun pois.)
PASTORI. Lapseni hengiltä—sanoiko hän niin?——Mitä hänelle sitten tein?——En muista——En muista—pääni menee sekaisin—en muista mitään.——Lapseni—minä tahdon häntä nähdä—(Hän aikoo mennä sivuhuoneesen.)
JUSSI (oikealta). Ei tänne! (Sulkee oven.)