VALTER. Sieluni kautta, setä, tämä kestää elämänikäni! Antakaa myöten, setä, tämä ainoa kerta. Onhan teille yhdentekevä, kummanko sisaren kanssa minä olen naimisissa, kunhan vaan saatte minusta tasaisen ja vakavan aviomiehen.
KAUPPANEUVOS. No, onhan tuo sitäkin.
VALTER. Suostutte siis, setä, ja autatte minua eikö niin? Hurraa, kaikki käy hyvin! Te olette sentään kunnon ukko, setä kulta.
KAUPPANEUVOS. Hiljaa, hiljaa, poika. Vielä siinä on yksi ehto.
VALTER. No, ja mikä se on? Sanokaa pian.
KAUPPANEUVOS. Sinä saat itse ilmoittaa asiasta Kertulle ja hankkia siihen hänen suostumuksensa.
VALTER. Kiusan kappale! Vieläkö minun täytyy puhella sen pöllön kanssa?
KAUPPANEUVOS. So, so, hän on Berthan sisar, muista se.
VALTER. No, olkoon menneeksi! Kärsin vaikka mitä, jos vaan Berthan omakseni saan.
KAUPPANEUVOS. Hyvä on! Suostuttu siis. Minä sillä välin puhuttelen
Berthaa puolestasi.