LIISA. Naimisia se tietää, niin varmasti kuin minä olen tässä.
HELMI (nauraen). Naimisia! Vieläkös vain.
LIISA. Panen vaikka pääni pantiksi.
HELMI. Jospa hyvinkin Liisa meiltä sitten viedään.
LIISA. Minäkö? Ehei! Teidät viedään tästä talosta ennen pitkää, uskokaa jos tahdotte.
HELMI. Elkää joutavia, Liisa. Enhän minä vielä ole siinä ijässäkään.
LIISA (tuo peltiä pöydän luokse). Eikö siinä ijässäkään? Vaikka olette juur' hempeimmillänne. Herran terttu, noita poskia ja noita silmiä! Enkeliks' teitä luulisi, totta tosiaan.
HELMI. No niin! Kas vaan, kuinka se Liisa osaa viekastella.
LIISA. Sanokaapas lystin vuoksi: eikö teitä ole vielä kukaan kosinna?
HELMI. Tuommoisia nyt kysyttekään.—Eikä ole.