ROUVA TALLQVIST. Miks'ei? En minä tiedä, että mikään estäisi. Onhan täällä vähän paha siivo, niinkuin tuvassa tavallisesti on, mutta—
ROUVA RAMSTEDT. Se ei ollenkaan tee mitään. Jäädään vaan tänne, koska henget kerran niin tahtoivat.
HERRA ORELL. Rouva Tallqvist, saanko asettaa verhot tuonne leipävartaasen?
ROUVA TALLQVIST. Vallan kernaasti.
HELMI. Hyvä täti—täällä on varmaan häkääkin.
ROUVA RAMSTEDT. Täällä häkää? (Haistelee.) Ei ole—ei ensinkään—olkaa ihan rauhassa. Minä siinä suhteessa olen hyvin tarkka.
HELMI. Siellä ylhäällä olisi kaikin puolin parempi.
ROUVA TALLQVIST. Miksi et sitten tullut sinne, vaikka laitoin hakemaan?
HELMI. Niin, kun minulla oli tämä leipominen.
ROUVA TALLQVIST. Leipominen! Tyhjiä verukkeita. Sano vaan suoraan: sinä et tahtonut tulla. Ja kyllä minä tiedän, mikä siihen syynä on. Tiedän vallan hyvin.