MATLENA. Niin, mene maata, laps'raukka, kyllä minä liikutan kätkyttä.
Oletko jo syönyt illallisen?
SILJA. Elä, hyvä ihminen, edes muistuta. Meillä ei tällä haavaa ole leivänmuruakaan kotona.
MATLENA. Oho? Tuon kun olisin tiennyt lähteissäni.
SILJA. Antin piti tuoman meille evästä tänä iltana tullessaan. Mutta taitaapa saada odottaa. Niin, rupea vaan sinne penkille, Maiju, pitkällesi, ehkäpä se nälkä haihtuu, kun ei ajattele.
MAIJU. Herätättekös sitten, kun isä tulee?
MATLENA. Kyllä herätämme, makaa huoletta.
SILJA. Niin—mitä sinä ajattelit sanoa äsken? Että ennemmin—?
MATLENA. Että ennemmin joutuu linnaan.
SILJA. Taikka pannaan ainakii työstä pois. Hyvä isä, sentään! Sitten vasta tietäisi elävänsä.
MATLENA. Topra-Heikki ja Mikko, ne ne vielä istuvat raudoissa jonakin kauniina päivänä, saadaanpas nähdä.