MATLENA. Työhönkin pystyy, jos mihin. Eikä surkeile voimiaan, on aina ensimmäinen ja viimeinen. Siinä häntä mainitaan vallan ihmeenä, ja sen vuoksi kait' hänelle on annettukin nimi Topra-Heikki, ei hän Topra ole, papinkirjassa—
VALLESMANNI. Missä olette viettäneet nämä viimeiset päivät? Vastatkaa ensin te, Vaaranen.
SILJA (hiljaa). Tunnusta kaikki rehellisesti. Elä salaa mitään.
ANTTI. Keskiviikkona läksimme Matlenan kanssa näitä hakemaan, Mikkoa ja
Topraa. Lauvantai-iltana ne löysimme Suonenjoelta.
VALLESMANNI. Metsästä jonkun matkaa Ruohomäen talosta?
TOPRA-HEIKKI. Kotkakallion juurelta, valkean äärestä. Vieläkö pitää tarkemmin selittää?
ANTTI. Lienee ollut likellä Ruohomäen taloa, en tunne niitä paikkoja.
VALLESMANNI. Olitteko metsässä koko sen yön?
TOPRA-HEIKKI. Yhtä varmaan kuin te haudoitte itseänne lämpimässä sängyssä höyhentyynyillä.
JAHTIVOUTI. Ole ääneti, kun ei sinulta kysytä.