TOPRA-HEIKKI. Ja minä tiedän että sinä olet pöllö.
VALLESMANNI (katseltuaan protokollaa). Hyvä on!—Ja nyt olemme sitten valmiit. Lähtekääpä matkaan kaikki kolme.
MIKKO. Kuka kolmas?
SILTAVOUTI. Vielä häntä kysyy.—Sinä tietysti, kukas muu.
MIKKO. Eipä minua ole tutkittukaan.
VALLESMANNI. Sinun ansioitasi tunnetaan sen verran ilman tutkimattakin.
Samoin kuin tämänkin miehen.
TOPRA-HEIKKI. Minun tähteni he vangitaan. Minä, kurja, olen heidät onnettomiksi tehnyt. Voi, ettei maa minua niellyt sitä ennen! Ettei salama iskenyt kuoliaaksi! Etten sitä aavistanut! Kovimman kosken olisin hakenut ja sinne hypännyt. Voi, kurjaa matoa, mikä olen!
MATLENA. Topra, rakas ystävä—
TOPRA-HEIKKI. Mene pois! Elä tule likelle kirottua miestä! Pois, ettei onnettomuus sinuakin tapaa—
MATLENA. Syöksetkö minut luotasi nyt, viimeisellä hetkellä?—Semmoisetko jäähyväiset sinulta saan—?