(Esirippu laskee.)
KOLMAS NÄYTÖS.
(Sama huone kuin ensimmäisessä näytöksessä. Aksel istuu ja kirjoittaa. Sylvi tulee hiljaa sisään, kalpeana, arkana, hermostuneena. Kuljeskelee hiljaa ympäri, koettaen hillitä levottomuuttaan, seisahtuu välistä, heittää aran, epävarman katseen Akseliin päin ja asettuu viimein erään tuolin taakse, jonka karmiin hän nojautuu käsillään.)
SYLVI. Aksel, minä tahtoisin kysyä sinulta jotakin.
AKSEL (kääntämättä päätänsä). Tee se, pikku sirkkuseni.
SYLVI (etsii turhaan sanoja).
AKSEL. No, mitä koskee asia?
SYLVI (epäröiden). Ottavathan naineet ihmiset välistä avioeron?
AKSEL. Sattuuhan sitä semmoista. Hyvin harvoin meillä, kaikeksi onneksi.
SYLVI (miettiväisenä, hetken kuluttua). Laki sallii sen siis?