VAPPU. Enpä hänestä ole millänikään.
RISTO. Mutta minkätähden ei? Teille niitä kumminkin on tarjolla sulhasia kuin kirjavia kissoja. Mikä arveluttaa?
VAPPU. Monta on mutkaa matkassa, monta Mattia maantiellä.
RISTO. Te olette liian varovainen.
VAPPU. Parempi katsoa kuin katua.
(Eläköönhuutoja kaikuu uudelleen. Johanna nyökäyttää iloisesti päätänsä.)
JOHANNA. Näettekö tuota tyttöä, joka on kiivennyt ylös aidalle kadun toisella puolen.
KATRI. Tuotako, joka tuolla kuutamossa seisoo ja niin armottomasti huiskii käsillään? Ihme ja kumma, ettei hän keikahda sieltä alas nurin niskoin.
JOHANNA. Eikö se ole Homsantuu?
KATRI. Toden totta. Hän se on.